Retermia

Leipomot

Nina Jaakkola — Wed, 30 Aug 2023 14:27:02 +0000

Korroosiosuojattu neulalämmönsiirrin kestää leipomo-olot

Leipomon poistoilmassa on tyypillisesti hapanta jauhopölyä, kosteutta ja rasvaa. Epäpuhtauskuormitus voi olla tuotantoprosessista riippuen paljon suurempaa kuin esimerkiksi hitsaamossa. Vaatimus lämmöntalteenoton järjestelyjen osalta on samankaltainen kuin valimoissa.

Koska poistoilma on syövyttävää, neulalämmönsiirtimelle tehdään korroosiosuojapinnoite ja lämmönsiirtimen runkorakenteet tehdään haponkestävästä teräksestä. Toisin kuin perinteisissä lämmönsiirtimissä, korroosiosuojaus ei heikennä lämmönsiirtimen tehoa.

LTO-laitteen huollon vaatimukset

Leipomon LTO-poistopatteri on sijoitettava aina sisätilaan, koska huollon tarve voi olla milloin vain ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Jos ilmanvaihdon tulee käydä jatkuvasti, LTO-laitteet varustetaan huollon aikaisella ohituksella. Esimerkiksi kohdekohtaisten vaatimusten mukaisesti mitoitettu RETCARE Modular E -poistoilmakone toimii näissä kohteissa.

Porokylän leipomo, Nurmes, 2007

Porokylän leipomon Nurmeksen tehdas

Kohteeseen toimitettiin leipomotilan ilmanvaihtokoneet ja lämmöntalteenottolaitteet ilmavirralle
4,4 m³/s. LTO-järjestelmä koostui vesikatolle asennetuista Ilmanottokatoksista ja konehuoneeseen asennetun RETCARE Modular E -koneen LTO-neulalämmönsiirtimistä. RETCARE Modular E -kone valmistettiin RST-peltiin ja neulalämmönsiirtimet korroosiosuojapinnoitettiin.

LTO-järjestelmän tulopattereina toimivat vesikatolle asennetut Ilmanottokatokset.

LTO-järjestelmän poistopatterit ja huolto-osat RETCARE Modular E -koneessa.

Jauhopölystä likaantunut korroosiosuojapinnoitettu neulalämmönsiirrin.

Tuloilmakoneina toimivat kaksi RETCARE IN S -konetta, joiden ansiosta
ilmanvaihtokonehuoneen koko saatiin minimoitua.

Maalaamot ja räjähdysvaaralliset tilat

Nina Jaakkola — Wed, 30 Aug 2023 14:05:55 +0000

Lämmöntalteenotto maalaamoissa ja räjähdysvaarallisissa tiloissa

Maalaamoiden erityispiirteenä on poistoilman sisältämät liuotinhöyryt ja maalisumu.

Maalaustilan imuseiniin on asennettava suodattimet, jotka estävät maalisumun siirtymisen poistoilmakanavaan. Maalisumun vuoksi on korroosiosuojatun neulalämmönsiirtimen eteen asennettava karkeasuodatin estämään lämmönsiirtimen tukkeutuminen. Tarvittaessa lämmönsiirtopintojen puhdistuksessa voidaan käyttää liuottimia.

Poistopuhaltimet valitaan usein siten, että moottori on ilmavirran ulkopuolella.

Räjähdysvaarallisissa, ns. ATEX-luokitelluissa, tiloissa voidaan käyttää vesikatolle asennettavaa RETCARE OUT E -poistoilmakonetta, jonka poistopuhaltimena on tehdasvalmisteinen ATEX-huippuimuri.

ABB sähkömoottorien maalaamo,
Vaasa, 2023

Hankkeessa lisättiin lämmöntalteenotto EE-rakennuksen maalaamotilan (A-osa, poistoilmavirta 13,2 m³/s) ja yleistilojen (B-osa, poistoilmavirta 17,4 m³/s) ilmanvaihtoon. LTO-järjestelmässä on ns. hybridikytkentä, jossa poistoilman lämpöä voidaan hyödyntää tuloilman esilämmityksen lisäksi kiinteistöön asennetussa lämpöpumppujärjestelmässä. Kesällä LTO-piirin tulopuolen pattereilla viilennetään tuloilmaa.

ABB Vaasan EE-rakennuksen B-osan Retermia LTO-laitteet näkyvät kuvan etualalla ja
A-osan kuvassa oikeassa yläreunassa.

Retermia toimitus sisälsi poistopuolen LTO-laitteet sekä LTO-toimilaitepaketit (Pumppu- ja lämmönvaihdinryhmät).

A-osalla neulalämmönsiirtimet asennettiin vesikatolla olevien poistopuhaltimien imukanavistoon, jolloin puhaltimia ei tarvinnut vaihtaa uusiin. LTO-poistopatterit voidaan ohittaa huollon ajaksi sekä kesäaikana kun lämmöntalteenotolle ei ole tarvetta.

A-osan ATEX-poistopuhaltimia vesikatolla ennen LTO-järjestelmän asennusta.

A-osan vesikatolla olevat LTO-laitteet asennuksen jälkeen.

A-osan vesikatolla olevat LTO-laitteet asennettiin
ATEX-poistopuhaltimien imukanavistoon.

B-osalla eri poistopuhaltimien ilmavirtoja kanavoitiin kahdelle vesikaton päälle sijoitetulle Retermia LTO-poistopatteriyksikölle, joiden ilmamäärät ovat 9 m³/s ja 8,4 m³/s. Neulalämmönsiirtimet ovat patteriseininä huolto-osien välissä.

B-osalle eri poistopuhaltimien ilmavirrat kanavoitiin
kahdelle Retermia LTO-poistopatteriyksikölle.

B-osan vesikatolla olevat Retermia LTO-poistopatteriyksiköt.

Valimot

Nina Jaakkola — Wed, 30 Aug 2023 13:39:02 +0000

Lämmön talteenottoa pölyisestä ja nokisesta ilmasta

Valimoissa ilmaan vapautuu paljon kuivaa jauhemaista pölyä ja nokea. Neulalämmönsiirtimet korroosiosuojapinnoitetaan ja laitteet sijoitetaan niin, että huolto on mahdollista tehdä tarvittaessa mihin vuodenaikaan tahansa tarvitsematta pysäyttää ilmanvaihtoa.

Tuotantolaitoksissa usein varaudutaan huoltamaan laitteet 2–4 kertaa vuodessa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että kerran tai kaksi kertaa vuodessa tehtävä huolto riittää Retermia-järjestelmälle.

ABB sähkömoottorien alumiiniosien valimo, Vaasa, 2016

Hankkeessa korvattiin tukkeutunut valimotilan poistoilman lamelli-LTO-poistopatteri neulalämmönsiirtimillä. Samalla uusittiin moottorien alumiiniosien valimotilaa palvelevat poistoilmapuhaltimet.

Liasta tukkeutuneet valimotilan lamelli-LTO-poistopatterit.

Vesikatolle rakennetiin ilmanvaihtokonehuone, jonne sijoitettiin uudet puhaltimet ja LTO-poistopatterit. Retermia LTO-poistopatteriseinät ja huoltokammiot ovat puhaltimien painepuolella.

Uudet puhaltimet ja LTO-poistopatterit sijaitsevat vesikatolle rakennetussa
uudessa ilmanvaihtokonehuoneessa.

Uudet poistopuhaltimet. LTO-patteriseinät sijaitsevat
kuvan oikeanpuoleisen väliseinän takana.

Retermia LTO-ratkaisussa kaksi neulalämmönsiirtimistä koostuvaa patteriseinää sijoitettiin poistoilmakammioihin, jotta lämmönsiirtimet voidaan pestä myös talviaikaan, tuotannon käydessä. Lämmönsiirtopinta jaettiin kahteen peräkkäiseen lohkoon puhdistettavuuden helpottamiseksi.

LTO-neulalämmönsiirrinseinien sijoitusperiaate ilmanvaihtokonehuoneessa.

Konepajat ja hitsaamot

Nina Jaakkola — Wed, 30 Aug 2023 13:28:33 +0000

Alipaine haasteena

Tuotantohalleihin lisätään monesti paikallispoistoja työstökoneiden määrän kasvaessa. Seurauksena poistoilmaa saattaa olla tuloilmaan nähden huomattavasti enemmän, jolloin halli on alipaineinen. Joissain tapauksessa koneellista tuloilmakonetta ei ole ollenkaan. Alipaineisuus johtaa veto-ongelmiin ja kasvaneeseen lämmön tarpeeseen.

Tuotannon kasvuun mukautuva lämmön talteenotto

Retermia-ratkaisussa poistoilmapuolella voidaan käyttää LTO-huippuimureita, jotka mahdollistavat lyhyet ja helposti puhdistettavat kanavoinnit suoraan pölylähteistä vesikatolle. LTO-huippuimureita on helppo lisätä ja siirtää tuotannon laajetessa ja työpisteiden lisääntyessä.

Retermian tuotevalikoimasta löytyy myös. vesikatolle asennettava RETCARE OUT S -tuloilmakonesarja sekä sisätiloihin, esimerkiksi ulkoseinää vasten, asennettava kompakti RETCARE IN S -tuloilmakonesarja, jotka helpottavat tuloilmakoneiden sijoittelua ja mahdollistavat konehuonetilan rakentamiselta välttymisen.

Rautaoksidipölyä ja öljysumua sietävä LTO

Erityisesti MIG- ja TIG-hitsauksessa syntyy paljon rautaoksidipölyä. Metalliputkien katkaisussa ilmaan tulee usein öljysumua, ja työstettävien kappaleiden hionta puolestaan tuottaa hienojakoista metalliöljyä.

Neulalämmönsiirtimen alhaisen otsapintanopeuden ansiosta pöly sedimentoituu ohueksi kalvoksi neularivan ympärille, mistä se on helppo puhdistaa. Neulalämmönsiirtimen huoltotoimenpiteeksi riittää tyypillisesti kerran vuodessa tehtävä puhdistus.

Tyllis Oy, Kokkola, 2017

Hankkeessa asennettiin hitsaamorakennuksen laajennussiipeen poistoilman Retermia LTO-järjestelmä. Retermia-järjestelmän kokonaisilmavirta on 16 m³/s. Järjestelmä koostuu viidestä LTO-huippuimurista, joista neljä palvelee hitsaus- ja kokoonpanohallia ja viides pesuhallia.

Hitsaamohallin katolla olevat LTO-huippuimurit.

LTO-huippuimureiden neulalämmönsiirtopinta on jaettu puhdistuksen helpottamiseksi kahteen lohkoon. LTO-laitteiden huollon tarve on ollut kerran vuodessa.

Hitsaamotilan LTO-huippuimuri huoltokansi avattuna.
Neulalämmönsiirrin on jaettu kahteen lohkoon huollon helpottamiseksi.

Wärtsilä, Sustainable Techology Hub (STH), Vaasa, 2020

Wärtsilän uusi Sustainable Technology Hub (STH) Vaasan Vaskiluodossa

Sustainable Technology Hub on Wärtsilän teknologiakeskus, jossa tehdään korkeatasoista tutkimusta ja kehitystä sekä pilotoidaan uusia tuotteita ja ratkaisuja. STH on myös tulevaisuuden tuotantolaitos, jossa joustavat valmistusjärjestelmät ja robotiikka ovat keskeisessä roolissa.

Retermia-toimitus kohteeseen sisälsi neulalämmönsiirtimet sekä pumppu- ja säätöryhmät (Toimilaitepaketit) neljään LTO-järjestelmään, joiden yhteisilmavirta on 51,5 m³/s. Retermia LTO-järjestelmät palvelevat mm. koneistusosastoa (sorvit, työstökoneet, raepesukoneet ja muita kohdepoistopuhaltimia) ja osaa tuotantohallin yleisilmanvaihdosta.

Neulalämmönsiirtimiä on asennettu raitis- ja poistoilmakammioihin, vesikatolle ja ilmanvaihtokonehuoneisiin kanaviston osaksi.

LTO-patteriseinä raitisilmakammiossa ennen tuloilmakonetta ilmavirralle 21 m³/s.

Poistoilman LTO-kammio (vasemmalla), Retermia LTO-toimilaitepaketti (keskellä) ja
raitisilman LTO-kammio (keskellä) ennen tuloilmakonetta (oikealla).

Retermia-ratkaisun ansiosta myös kosteat ja likaiset erillispoistot saatiin kannattavasti lämmöntalteenottojärjestelmän piiriin ja järjestelmä voitiin mitoittaa optimaalisesti tasasuuruisilla tulo- ja poistoilmavirroilla. Lämpötilasuhde Retermia-järjestelmissä on noin 70 % ulkoilman lämpötilan ollessa -5…+5 C.

Raepesukoneiden poistoilman lämmöntalteenotto toteutettiin Ulospuhalluskatoksilla.

ATEX-poistojen lämmöntalteenotto toteutettiin RETCARE OUT E -koneilla.

Retermia Standard neulalämmönsiirtimiä väliin asennettuna

Retermian toimittamat pumppu- ja säätöryhmät (LTO-toimilaitepaketit) mahdollistavat järjestelmien jatkuvan seurannan ja lämpötilasuhteen optimoinnin. Toimilaitepakettien kattavan anturoinnin ansiosta mahdollisissa ongelmatilanteissa vian syy löytyy nopeasti.

Retermia LTO-toimilaitepaketteja ilmavaihtokonehuoneessa.

Huolto- ja lisävarusteet sekä lämmönsiirtonesteet

Mia — Mon, 14 Aug 2023 12:05:17 +0000

Huolto

Retermia-neulalämmönsiirtimet ovat suunniteltu ja valmistettu paikan päällä huollettaviksi.

Huollon suorittaa asiakkaan oma kiinteistöhuolto tai kiinteistöhuoltoa tarjoavat yritykset. Huolto-ohje antaa tarvittavat tiedot Retermia laitteiden kunnossapitoa varten.

Kerran vuodessa, ennen lämmityskautta

Neulalämmönsiirtimen likaantuminen ei normaalin huoltovälin aikana merkittävästi lisää ilmapuolen painehäviötä tai heikennä lämpötilasuhdetta. Koska lähestyvä huollon tarve ei näy suoritusarvoissa, se on merkittävä kalenteriin.

Huolto tehdään tyypillisesti kerran vuodessa, syksyllä, ennen lämmityskauden alkamista. Ammattikeittiöiden rasvanpoiston LTO-patterit suositellaan huollettavan 2 kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä.

Hyvin suuniteltu on turvallinen ja tehokas toteuttaa

Huolto tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Retermia-laitteiden luokse on päästävä turvallisesti, ja niiden ympärillä on oltava tarvittavat huoltotasot ja valaistus.

Lämmönsiirtimen pesuvesiyhteet tulee olla viemäröity. Laitteen läheisyydessä on oltava vesi- ja sähköliitäntä korkeapainepesuria varten.

Lämmönsiirtonesteet

LTO-järjestelmässä käytetään tehdasvalmista (valmiiksi sekoitettua) kaupallista LTO-lämmönsiirtonestettä, yleisimmin propyleeni- tai etyleeniglykoliliuosta. Glykoliliuosta ei saa tehdä tavalliseen vesijohtoveteen, sillä vesijohtovesi sisältää korroosiota aiheuttavia epäpuhtauksia, mineraaleja ja raskasmetalleja. Retermia-laitteen takuun edellytyksenä on, että liuosputkisto puhdistetaan ennen LTO-patterin asentamista ja verkostossa käytetään oikeanlaista lämmönsiirtonestettä.

Lämmönsiirtonesteen tulee olla LTO-järjestelmiin tarkoitettua ja sisältää inhibiittorit alumiinille, kuparille ja raudalle. Retermian LTO-järjestelmään soveltuvia lämmönsiirtonesteitä ovat etyleeniglykoli Dowcal 100 ja 100E (Algol Oy) ja Polartherm EG (Telko Oy) sekä propyleeniglykoli 200 ja 200E (Algol Oy) ja Polartherm PG (Telko Oy). Edellä mainitut lämmönsiirtonesteet sisältävät kaikki tarpeelliset inhibiittorit (Al/Cu/Fe jne.) ja ne lisätään sellaisenaan Retermian LTO-järjestelmään. Retermia Oy ei hyväksy käytettäväksi muita kuin yllä mainittuja tuote-esimerkkejä Retermia-järjestelmissä.

Oikean lämmönsiirtonesteen ja verkoston täyttöön tarvittavien laitteiden hankkiminen kuuluvat putkiurakkaan. Ennen verkoston täyttöä putkisto tulee puhdistaa huolellisesti. Lämmönsiirtonesteen liuosvahvuus tulee tarkistusmitata työmaalla ennen verkoston täyttöä. Lisätietoa LTO-verkoston täytöstä, huuhtelusta ja täyttöastiasta löytyy Retermia työselitysmallista.

Retermia-järjestelmään soveltuvan tehdasvalmiin glykoliseoksen voi tilata:

Polartehm EG ja Polartherm PG:

>> Telko Oy

>> Ahlsell Oy

>> Etra Oy

Dowcal 100E ja Dowcal 200E:

>> Algol Oy (kun tilattava määrä on vähintään 1000 l)

>> Onninen Oy

Lisävarusteet

Lisävarusteet täydentävät tuotesarjaamme ja helpottavat asennusta ja huoltoa.

Lisävarusteita ovat mm:

Retermia-huoltopaketti (sisältyy normaaliin laitetoimitukseen)
Retermia-kulkutaso (sisältyy laitetoimituksiin, joissa kulkutaso on tarpeellinen)

Erikseen tilattavat:

Retermia-huoltotaso
Anturoinnit, kuten ilman lämpötila, paine-ero
Neulaputkipinnan korroosiosuoja- tai hygieniapinnoitus
Värilliseen peltiin valmistettu neulalämmönsiirrin tai IV-kone
Tukijalat LTO-huippuimurille sekä ilmanotto- ja ulospuhalluskatoksille

Retermia
kulkutaso

Sisältyy laitetoimituksiin, joissa kulkutaso on tarpeellinen.

Huoltotason
kokooonpano-ohje

Ei sisälly normaaliin laitetoimitukseen. Tilattava erikseen.

Retermia Huoltopaketti sisältää korkeapainepesurin, imurin,
Retermia Erikoispesusuuttimen sekä 16 (4×4) litraa metallinpesuainetta.

LTO-huippuimuri, jonka päällä on Retermia-kulkutaso (siirrettävä ja säädettävä huoltoa avustava taso), joka asetetaan laitteen päälle huollon ajaksi ja vieressä Retermia-huoltotaso.

LTO-katosten ja LTO-huippuimurien tuentaa helpottavat tukitolpat
(vaihtoehto rakenneaineiselle tukipiipulle).

Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho esiin

Mia — Thu, 15 Jun 2023 08:42:13 +0000

Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon tarpeessa tulisi huomioida myös ilmanvaihdossa tarvittava pumppauksen ominaissähköteho SPP (Specific Pump Power), jonka yksikkö on myös kW/m3/s tai Ws/m³ilmavirtaa. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkömäärityksessä tulisi laskea yhteen SFP- ja SPP-luvut kullekin ilmanvaihtokoneelle sekä rakennuksen koko ilmanvaihtojärjestelmälle.

SFP-luku

SFP (specific fan power) -luvulla tarkoitetaan ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimien ominaissähkötehon kulutusta. Yksikkönä käytetään kW/m³/s, kWs/m³ tai Ws/m³.

SFP-luku ilmoittaa ilmastointijärjestelmän (tulopuoli + poistopuoli) puhaltimien sähköverkosta ottaman tehon rakennuksen läpi siirrettyä ilman tilavuusvirtayksikköä kohden.

SFP =	_{(Ptulo +}Ppoisto)
	q_dim

SFP = P_tulo + P_poisto / q_dim
P_tulo	tuloilmapuhaltimen sähköverkosta ottama teho, kW
P_poisto	poistoilmapuhaltimen sähköverkosta ottama teho, kW
q_dim	laitteiston mitoitettu tilavuusvirta eli suurin tulo- tai poistoilmavirta, m³/s

Tulo- ja poistoilmapuhaltimien sähkötehon tarve lasketaan seuraavasti:

P_{tulo =}	*_{dp_tulo q_tulo}**
	*(η_tulo 1000)**

P_tulo = dp_tulo * q_tulo / (η_tulo * 1000)
P_tulo	tuloilmapuhaltimen sähköverkosta ottama teho, kW
dp_tulo	tuloilmajärjestelmän (kanavisto + päätelaitteet + IV-kone) painehäviö, Pa
q_tulo	tuloilmavirta, m³/s
η_tulo	tulopuhaltimen kokonaishyötysuhde

P_{poisto =}	*_{dp_poisto q_poisto}**
	*(η_poisto 1000)**

P_poisto = dp_poisto * q_poisto / (η_poisto * 1000)
P_poisto	poistoilmapuhaltimen sähköverkosta ottama teho, kW
dp_poisto	poistoilmajärjestelmän (kanavisto + päätelaitteet + IV-kone) painehäviö, Pa
q_poisto	poistoilmavirta, m³/s
η_poisto	poistopuhaltimen kokonaishyötysuhde

SPP-luku

SPP (specific pump power) -luvulla tarkoitetaan ilmanvaihtojärjestelmän pumppujen ominaissähkötehon kulutusta. Yksikkönä käytetään kW/m³/s, kWs/m³ tai Ws/m³.

SPP-luku ilmoittaa ilmastointijärjestelmän (tulopuoli + poistopuoli) pumppujen (lämmitys, jäähdytys, LTO jne.) sähköverkosta ottaman tehon rakennuksen läpi siirrettyä ilman tilavuusvirtayksikköä kohden. SPP-luku on analoginen SFP-luvun kanssa.

Ilmanvaihtokoneen SPP-luku lasketaan seuraavasti:

SPP =	P_ps
	MAX(q_v,tulo;q_v,poisto)

=	P_{ps,1 +}P_{ps,2 +}P_ps,n
	MAX(q_v,tulo;q_v,poisto)

SPP = P_ps / MAX(q_v,tulo;q_v,poisto) = (P_ps,1 + P_ps,2 + P_ps,n) / MAX(q_v,tulo;q_v,poisto)
SPP	ilmanvaihtokoneen ominaispumppausteho, Ws/m³
P_ps	ilmanvaihtokoneen pumppaussähkötehontarve, W
P_ps,n	patterijärjestelmän n (LTO, lämmitys, jäähdytys jne.) pumppaussähkötehontarve, W
q_v,tulo	ilmanvaihtokoneen tuloilmavirta, m³/s
q_v,poisto	ilmanvaihtokoneen poistoilmavirta, m³/s

Patterijärjestelmän n pumppaussähkötehon tarve lasketaan seuraavasti:

P_ps,n =	*(ΔPpatterit + ΔPputkisto) V_n**
	η_tot

P_ps,n = ((ΔP_patterit + ΔP_putkisto)*V_n) / η_tot
ΔP_patterit	patterijärjestelmän n neste-ilmapatterien nestepuolen painehäviö, Pa
ΔP_putkisto	patterijärjestelmän n putkiston (sisältäen säätöventtiilit ja mahdolliset lämmönsiirtimet) nestepuolen painehäviö, Pa
V_n	patterijärjestelmän n liuosvirtaama, m³/s
η_tot	patterijärjestelmän n pumpun kokonaishyötysuhde

Termi SPP määritellään erikseen talvi- ja kesäkäytölle sekä siirtymäkaudelle. Talvikäytössä (SPPw) huomioidaan energiansäästö- ja lämmitysjärjestelmien pumppujen sähkönkulutus. Kesäkäytössä (SPPs) huomioidaan jäähdytyspatterien ja jälkilämmityspatterien (tuloilman kuivaus) sähkönkulutus.

Lämmityskauden merkitys pumppauskustannuksissa on ylivoimaisesti suurin, koska lämmityskausi on kestoltaan jäähdytyskautta pidempi. Siirtymäkausina, kun tuloilma ei tarvitse lämmitystä tai jäähdytystä, ilmanvaihto ei kuluta oikein ohjattuna pumppaussähköä, eli SPPts = 0.

SVP-luku

Ilmanvaihdon sähkötehokkuuden indikaattori SVP-luku (Specific Ventilation Power) huomioi puhallinsähkön lisäksi myös ilmanvaihtojärjestelmän pumppaussähkön tarpeen. SVP-lukua tulee käyttää SFP-luvun sijaan, kun lasketaan ilmanvaihtojärjestelmän energian kulutusta. SVP-luvun yksikkönä käytetään kW/m3/s, kWs/m3 tai Ws/m3.

SVP-luku määritetään seuraavasti:

SVP = SFP + SPP
SFP	ilmanvaihtojärjestelmän ominnaissähkötehon kulutus, Ws/m³
SPP	pumpun ominaissähkötehonkulutus, Ws/m³

SVP-luku vaihtelee vuodenajoittain, kuten SPP-lukukin.

Ilmanvaihdon ominaissähkönkulutus lämmityskaudella, SVPws (Specific Ventilation Power in Winter Season), määritellään seuraavasti:

SVP_ws = SFP + SPP_ws
SFP	ilmanvaihtojärjestelmän ominnaissähkötehon kulutus, Ws/m³
SPP_ws	pumpun ominaissähkötehon kulutus talvikaudella, Ws/m³

Ilmanvaihdon ominaissähkönkulutus jäähdytyskaudella, SVPss (Specific Ventilation Power in Summer Season), määritellään seuraavasti:

SVP_ss = SFP + SPP_ss
SFP	ilmanvaihtojärjestelmän ominnaissähkötehon kulutus, Ws/m³
SPP_ss	pumpun ominaissähkötehon kulutus jäähdytyskaudella, Ws/m³

Ilmanvaihdon ominaissähkönkulutus siirtymäkausilla, SVPts (Specific Ventilation Power in Transitional Season) määritellään seuraavasti:

SVP_ts = SFP
SVP_ts	ilmanvaihdon ominaissähkötehon kulutus siirtymäkaudella
SFP	ilmanvaihtojärjestelmän ominnaissähkötehon kulutus, Ws/m³

Elinkaaritehokkuus

Mia — Tue, 13 Jun 2023 12:53:12 +0000

Elinkaarihankkeissa pelkästään investointikustannukset eivät sanele hankintapäätöksiä. Ilmanvaihtojärjestelmän investointikustannus suhteessa sen elinkaaren aikaisiin käyttökustannuksiin on 10–20 prosentin luokkaa. Siksi on aivan selvää, että energiatehokkuudelle lankeaa laitevalinnoissa suuri arvo.

Retermia-ratkaisulla säästöjä käyttökustannuksissa

Retermia-tuotteet ovat elinkaarituotteita, mikä tarkoittaa korkean laadun lisäksi tavanomaisiin tuotteisiin nähden merkittävästi pienempiä vuotuisia käyttökustannuksia. Retermia-ratkaisulla saavutetaan suuria säästöjä lämmöntalteenoton lisäksi ilmanvaihdon puhallin- ja pumppausenergian sekä suodatinkustannusten muodossa.

Alhaisten painehäviöidensä vuoksi Retermia järjestelmällä on huomattavasti alhaisempi SFP- ja SVP-luku kuin tavanomaisella ilmanvaihtoratkaisulla. Lisäksi Retermia-järjestelmässä ei tarvita poistopuolella suodattimia, jolloin poistoilman suodattimen sähkönkulutukselta ja vaihtokustannukselta vältytään.

Ilmanoton yhteyteen asennettu neulalämmönsiirrin estää lumen ja kosteuden pääsyn suodattimille. Tällöin suodattimen kostumiselta johtuvalta tuloilman suodatinvaihdoilta vältytään. Tuloilmapuolella neulalämmönsiirrin toimii myös G3-tason karkeasuodattimena, mikä pidentää osaltaan tuloilmakoneen pääsuodattimen käyttöikää ja pienentää suodattimen vaihtokustannuksia.

Ilmanvaihtojärjestelmän käyttökustannustekijät

Ilmanvaihtojärjestelmän vuotuiset käyttökustannukset muodostuvat seuraavista kustannuksista:

lämmitysenergian tarve
lämmityksen huipputehon tarpeesta aiheutuva perusmaksu (tilausvesivirta, sähköliittymä tms.)
sähköenergian tarve: puhallin- ja pumppaussähkö
suodattimen vaihtoon liittyvät kustannukset
muut huoltokustannukset
jäähdytysenergian tarve
jäähdytyksen huipputehon tarpeesta aiheutuva perusmaksu (kaukojäähdytyksen tilausvesivirta)
energiakustannuksen lisäksi on oleellista selvittää lämmityksen huipputehon tarve

Lämmityksen huipputehon tarpeeseen vaikuttaa oleellisesti lämmön talteenottojärjestelmän huipunleikkausteho, eli lämpötilasuhde mitoituspakkasilla.

Elinkaarilaskelmat tulee aina tehdä käyttäen laskennassa tuntitason säädataa ja dynaamista laskentamallia, joka huomion sähkön kulutuksen (SVP-luvun) ja lämmöntalteenoton lämpötilasuhteen muutoksen ulkoilman lämpötilan ja ilmamäärän funktiona.

Tuloilman vuotuisen lämmitysenergian tarpeen laskenta

Ilmanvaihdon vuotuista lämmitysenergian tarvetta laskettaessa tulee huomioida lämpötilasuhteen lisäksi tuloilman sisäänpuhalluslämpötilan asetusarvo ja poistoilman lämpötila, joka saattaa sisäisistä kuormista johtuen vaihdella vuorokauden aikana.

Ilmanjakotavan ja sisäisten lämpökuormien (ihmiset, valaistus, koneet ja laitteet) vuoksi kaikkea poistoilman sisältämää lämpöä ei voida koko lämmityskauden ajan täysimäärisesti hyödyntää tuloilman lämmityksessä. Tämän vuoksi elinkaarikustannuksia laskettaessa onkin oleellista laskea tuloilman todellinen lämmitysenergian tarve, kun tuloilma lämmitetään ulkoilman lämpötilasta sisäänpuhalluslämpötilan asetusarvoon (ei poistoilman lämpötilaan). Toisin sanoen, tuloilman vuotuisen lämmitysenergian tarpeen laskennassa tulee käyttää tuloilman vuosihyötysuhteen tarkastelua. Tuloilman vuosihyötysuhteen tarkastelu eroaa E-luvun laskennassa käytetystä poistoilman vuosihyötysuhteen tarkastelusta, joka perustuu ilmanvaihdon lämpöhäviöiden tarkasteluun.

Ilmanvaihtojärjestelmän vuotuinen sähköenergian tarve

Tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustetun nykyaikaisen ilmanvaihtojärjestelmän sähkön kulutus on kustannuksiltaan usein samaa suuruusluokkaa tai suurempi kuin tuloilman vuotuinen lämmityskustannus.

Sähkö on kaukolämpöä huomattavasti kalliimpi sekä hiilijalanjäljeltään suurempi energiamuoto.

Puhallin- ja pumppaussähkön tarve ei ole riippuvainen säävuodesta tai paikkakunnasta.
Ilmanvaihtojärjestelmien sähkönkulutusta laskettaessa tulee huomioida myös pumppujen (LTO, jäähdytys, lämmitys) osuus, eli käyttää laskennassa niin sanottua SVP-lukua.

Ilmanvaihdon suodatinkustannusten laskenta

Ilmanvaihdon suodattimia vaihdetaan joko määräaikaisesti, esimerkiksi kerran vuodessa, tai suodattimen paine-eron ylittäessä hälytysarvon. Hälytysarvo on tyypillisesti 1,5–2 kertaa puhtaan suodattimen painehäviö. Suodattimen paine-ero kasvaa suodattimen likaantuessa, kostuessa, jäätyessä, repeytyessä tai tukkeutuessa lumesta. Lumesta ja kosteudesta johtuvia tuloilmakoneen etusuodattimen ylimääräisiä suodatinvaihtoja tapahtuu perinteisessä ilmanvaihtojärjestelmässä keskimäärin 3 kertaa vuodessa (lähde: KYS, OYS ja Siunsote: käyttäjähaastattelut).

As Oy Vuorikilpi

Mia — Wed, 03 May 2023 13:18:24 +0000

Jyväskyläläisessä kerrostalossa nautitaan edullisesta lämmöstä

Retermian PILP-järjestelmällä yli 17 000 euron vuosisäästöt

Olli Ingervolta sujuu taloyhtiönsä energiaremontista kertominen jo rutiinilla – niin paljon huomiota hanke on herättänyt. ”Pari – kolmekymmentä henkeä eri taloyhtiöiden hallituksista on jo käynyt meidän asennustamme katsomassa.”

Hanke sai alkunsa Ingervon iltalukemisista: Kiinteistölehden juttu kerrostalojen maalämmityksestä innosti Asunto-osakeyhtiö Vuorikilven hallituksen puheenjohtajaa selvittämään mahdollisuudet asentaa maalämpö omaan taloyhtiöön. Enermix Oy:ltä tilattu ennakkokartoitus osoitti maalämmön kuitenkin kannattamattomaksi. Yli kahdenkymmenen lämpökaivon poraaminen kuudenkymmenen asunnon lämmitystarvetta varten ei olisi maksanut itseään takaisin järkevässä ajassa. Enermix ehdotti sen sijaan poistoilman lämmöntalteenottoa. Taloyhtiössä oli jo aiemmin tehty ikkunaremontti ja yläpohjan lisäeristys.

Kilpailutuksen jälkeen Enermix sai urakan itselleen, ja työt aloitettiin tammikuussa 2013. Urakoitsijan toiminta saa paljon kiitosta hankkeesta vastanneilta: asennus vei aikaa vain kahdeksan päivää. Asukkaat eivät remonttia juuri huomanneetkaan – lämmitys ja lämmin vesi olivat hetken pois päältä, siinä kaikki. ”Ja nyt vain nautitaan edullisesta lämmityksestä,” Ingervo hymyilee.

Hallituksen puheenjohtaja Olli Ingervo esittelee ”Rahapajaa”.

Säästöt ovat jopa ylittäneet ennakko-odotukset. Kaukolämmön osto on pudonnut puoleen. Vuotuiset energiansäästöt ovat yli 17 000 €, josta kaukolämmön perusmaksun alenemisen osuus on 6 500 € vuodessa. Kymmenessä vuodessa yksinään perusmaksun alentumisella säästetään
65 000 €, ja lisäksi lämmitysenergian kokonaiskulutus on pienentynyt 40 %. Takaisinmaksuajaksi hankkeelle tulee noin seitsemän vuotta.

Janne Heinonen Enermix Oy:stä on mitannut järjestelmän vuotuisen lämpökertoimen (COP) arvoksi 4. Luvussa on otettu huomioon paitsi lämpöpumpun, myös keruu- ja latauspiirin liuospumppujen sähkönkulutus.

Hankkeen kokonaishinnasta, 120 000 €:sta (sisältäen arvonlisäveron), taloyhtiöllä oli sijoittaa omaa rahaa puolet. Puolet eli 60 000 € otettiin huoltolainana taloyhtiölle. Laina maksetaan takaisin säästöillä, noin kuudessa vuodessa. Kaupungilta on vielä lisäksi tulossa energia-avustusta.

Järjestelmä on toiminut ”äärettömän hyvin.” Huolto ja neulalämmönsiirrinten pesu painepesurilla on sujunut Ingervon mukaan helposti.

Isännöitsijä Ilkka Kuulasmaa lämmönjakohuoneessa.

Myös isännöitsijä Ilkka Kuulasmaa on tyytyväinen. Yhtiövastikkeita ei ole taloyhtiössä tarvinnut korottaa seitsemään vuoteen eikä korotustarvetta ole lähivuosinakaan näköpiirissä – siitä huolimatta, että monet menoerät jätemaksuista veroihin ovat nousseet. Tällaisella matematiikalla on helppo saada energiaremontille yhtiökokouksen hyväksyntä. Kuulasmaalla onkin jo tiedossa 13–15 taloyhtiötä Jyväskylässä, joihin on suunnitteilla vastaavanlainen järjestelmä.

Terminologia

Mia — Mon, 24 Apr 2023 11:00:42 +0000

Neulalämmönsiirrin (engl. needle heat exchanger, ruots. nålvärmeväxlare) on Retermia Oy:n valmistama lämmöntalteenottolaite (LTO-laite), jossa lämmönsiirtopintana toimii patentoitu neulaputki. Alumiininauhasta ja kupari- tai alumiiniputkesta valmistettava neulaputki taivutetaan ja kootaan lämmönsiirtimeksi Retermian tehtailla. Koska neulalämmönsiirrin toimii samalla karkeasuodattimena, siitä käytetään myös nimitystä LTO-esisuodatin.

Neulalämmönsiirtimiä valmistetaan useita eri tyyppejä, jotka on tarkemmin esitelty sivulla Tuotteet ja palvelut. Karkeasti jaoteltuna neulalämmönsiirtimet voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: aaltomallinen neulalämmönsiirrin ja U-mallinen neulalämmönsiirrin. Jaottelu viittaa neulaputkien taivutusmalliin, joka voi siis olla joko aaltomainen tai U-malli.

Retermian neulalämmönsiirrin toimii tuloilmalle karkeasuodattimena. Neulalämmönsiirrin estää siten lumen, isokokoisen siitepölyn ja muiden vastaavien partikkelien pääsyn ilmanjakokanaviin. Puhdas tuloilma ja kuivana pysyvät suodattimet takaavat korkean sisäilman laadun.

Aaltomallinen neulalämmönsiirrin

U-mallinen neulalämmönsiirrin

Toimivaan lämmöntalteenottojärjestelmään (LTO-järjestelmään) kuuluu vähintään kaksi lämmönsiirrintä, tulo- ja poistolämmönsiirrin, sekä näitä yhdistävä liuosputkisto varusteineen.